PELOPONNESOSTA JA JOONIAN SAARIA

Kolmeksi viikoksi Kreikkaan. Jes! Etukäteen on varattu ainoastaan kolmeksi yöksi hotellihuone Ateenasta ja matkan eräänä kiintopisteenä käynti Kefalonian saarella Sannaa morjestamassa ja kierros Peloponnesoksella. Muuten mennään fiilisten mukaan.

Viikko 1:

La 04.09.2010

Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapaamme pari tuttua Virven ja Anittan, jotka myös ovat lähdössä Kreikkaan. Heillä on parin viikon omatoimimatka.

Lento on puoli tuntia myöhässä. Matkaan päästään klo 17.00 ja Blue-1 kiidättää meidät Eleftherios Venizelosin lentokentälle Ateenan kupeeseen. Mukavan lämmintä (+24 oC klo 21.00).

Metro alle ja Ateenaan. Matka Sintagma-aukiolle kestää n. 45 minuuttia. Matkatoverimme jäävät tänne ja me vaihdetaan metroa ja Metaxourhion asemalle. Sieltä parinsadan metrin kävely ja ollaan Candia-hotellilla, joka on varattu etukäteen kolmeksi yöksi. Huone on ihan hyvä, mutta liikenteen möykkä kuuluu viereiseltä päätieltä toiseen kerrokseen.

Pitkä paita vaihtuu äkkiä lyhythihaiseen. Pieni ’volta’ ja sitten metrolla Monastiraki-aukiolle. Ruokapaikka löytyy aukion läheltä. Kello on 00.30 kun tilaamme Kreikkalaisen salaatin, mixed grill-annoksen ja pari olutta. Nälkä häviää näillä annoksilla. Koko lysti 20.20 €.

Su 05.09.

Aamulla kurkistus ulos; aurinko paistaa ja lämmintä on, nouhätä! Hotellin aamiainen onkin yllättävän tuhti kreikkalaiseksi. On kahvia, teetä ja kaakaota, sämpylöitä, leikkeleitä, munia, nakkeja, voisarvia ym. ym.

Hotelli on korkea ja katolta on upeat näkymät yli Ateenan. Parthenon näkyy samoin Lykavittos-kukkula jne.

Katolla on myös pieni uima-allas. Täytyy ehkä joskus käydä pulahtamassa.

Sintagma-aukio on aika hiljainen sunnuntaina puolilta päivin. Kävely Plakan suuntaan. Eräs kadun väli on omistettu kirkollisille esineille. Olisi tehnyt mieli ostaa pari metriä halkaisijaltaan oleva kattokruunu, mutta eivät olisi tainneet lentokoneessa hyväksyä sitä käsimatkatavaraksi.

Vaatekadulla kalastajan lippistä katsellessamme Virve ja Anitta sattuvat myös paikalle. Lähdemme yhdessä päivittämään päivän kuulumiset Adrianou-kadun kahvilaan.

Ehdotus: Pikainen käynti Pireuksen satamassa oluilla.

Tulos: Ihaillaan satamaa laivoineen (yllättävän vähän tällä hetkellä), Lounas Ouzoineen ja Metaxoineen, ostoksia katukioskilta (Virvelle aurinkolasit ja Mikolle pieni taskulompakko), kävely purjevenesatamaan ja paluumatkalla pistäytyminen paikallisessa katukahvilassa tilaamassa Irish Coffeet (nuori tyttö ihmettelee miten ne tehdään, mutta isäntä opastaa kädestä pitäen).

Jälleen Ateenaan ja Larissan rautatieasemalle. Anitta ja Virve saavat junaliput seuraavaksi päiväksi Kalabakaan, koska ovat menossa käymään Meteorassa.

Metrolla Omonia-aukiolle, joka on yhtä meluisa ja täynnä liikennettä kuin aina ennenkin, oli sitten pyhä tai arki, joten lähdemme jälleen Monastirakille kiertelemään.

Nautimme ilta-ateriaksi Kreikkalaista salaattia, kesäkurpitsapalleroita ja sardilleja. Lämmin Kreikan sää suosii edelleenkin (puolen yön aikaan vielä + 24 oC).

Hups…! Metro ei enää kuljekaan yhden jälkeen yöllä! Siispä taksi alle, maksoi mitä maksoi, koska matkaa hotellille on kuitenkin useita kilometrejä. No, hinta ei ollut paha, vain 4,70 €.

Ma 06.09.

Tukevan aamupalan jälkeen kävely metrolle ja sillä Sintagmalle. Olo on hiukan hutera eilisen jäljiltä, joten päätämme ottaa aukion lähellä Politi.co-kahvilassa kahvit ja Metaxat. Kahvi tulee isossa kupissa ja Metaxaa on valtava määrä suuressa aromilasissa!

Hiukan huojuen ostoksille. Tuloksena on Sparta-paita, vyö, taskukello ja oliivisaippuoita.

Plaka näyttää viehättävältä ja siellä on ilo kävellä. Lounas Kosmikronissa, joka näyttää olevan suosittu paikka ja on aivan täynnä. Kesäkurpitsapyörykät on aivan mainion makuisia!

Kävely Akropolille ja metrolla kohti hotellia. Hotellin katolla oleva ’uima-allas’ täytyy käydä testaamassa, koska päivä on kuuma. Allas on pieni ja matala, mutta on kiva pulahtaa vilvoittelemaan helteisen päiväkävelyn päätteeksi ja ennen kaikkea maisemat katolta ovat kerta kaikkiaan upeat.

Illalla pientä välipalaa ja seuraavan päivän matkasuunnitelmien tekemistä.

Ti 07.09.

Larissan rautatieasemalla on aika paljon porukkaa jo heti aamusta. Hotellihuone on luovutettava puoleen päivään mennessä, joten ostetaan liput Korinttiin puoli yhdeksi.

Rautatie on korjattu ja oikaistu sitten viime käynnin. Enää ei mennä hitaasti vuoren rinnettä pitkin, vaan on puhkaistu tunneleita rataa oikomaan ja juna menee melkoista haipakkaa. Harmi sinänsä, vanha idylli katoaa.

Korintissa täytyisi löytää majoitus muutamaksi päiväksi. No taksilla on mentävä keskustaan joten kuski osaa neuvoa meille kohtuuhintaisen hotellin.

Ephira-hotelli on aivan Korintin keskustassa. Tasokin on hintaan nähden aivan hyvä. Iltapäivän helteellä ilmastointi tuo mukavasti viilennystä.

Frappéta ja Metaxaa kelpaa nautiskella sataman lähellä olevassa kahvilassa. Taustalla lahden toisella puolella Gerania-vuori ja Loutrakin kaupunki. Rannan tuntumassa on myös upeita patsaita ja koristeellisia penkkejä.

Ostoksilta tarttuu mukaan pari kohtuuhintaista kauluspaitaa. Keltainen paita iski silmään kaupan esittelyikkunassa, mutta koot olivat loppuneet. Mutta valkoinenkin on hyvä.

Illan pimetessä pitta-gyrosta iltapalaksi ja pieni kävelykierros Korintin kaduilla.

Ke 08.09.

Edelleenkin on aurinkoista ja lämmintä. Aamupäivällä kävelykierros kaupungilla ja iltapäivällä taksi alle ja Loutrakiin. Taksimaksu on alle kympin.

Loutrakin keskustan rantakahvilasta on aivan mahtavat näkymät: muutama laiva ja turkoosina hohtava meri ja huojuvat palmut, voisiko lomalta parempaa toivoa. Loutraki on varsinkin kesällä Ateenalaisten suosima rantakaupunki, mutta nyt syyskuussa on jo varsin rauhallista.

Takaisin Korinttiin ja iltapalaksi rypäleitä ja paikallisia pikkumakkaroita.

To 09.09.

Hotellin aamupala maksaa 5,- ja se täytyy käydä testaamassa. Perus-Kreikkalainen ja kevyt, eli leikkeleitä, kahvia, teetä ja mehua sekä muroja ja munia. Leipää sentään on kahdenlaista.

Parin korttelin päässä hotellilta on Aq. Pavlosin katedraali, joka onkin suuri ja upean näköinen. Sisällä vanha rouva tulee esittelemään upeaa kullanhohtoista kirkkosalia ja kertoo sen ikoneista, Pyhän Paavalin ikoni on tietenkin katedraalin pääikoni. Piha-alue on suuri ja puistomainen keidas keskellä kaupunkia ja lisäksi hyvin hoidettu.

Korintin uimaranta on pitkä, mutta vilkkain turistikausi näyttää olevan ohi, koska rannalla ja tavernoissa on puolenpäivän aikaan todella hiljaista.

Korintin kanava nousevine ja laskevine siltoineen on nähtävä uudelleen, koska edellisestä kerrasta on jo vuosia. Iltapäivän helteessä kävely kanavalle ja takaisin kestää kolme ja puoli tuntia. Siispä matkaan.

Laiva sattuukin tulemaan juuri kun olemme paikalla ja upposilta painuu veden alle ja nostetaan laivan mentyä takaisin ylös ja liikenne voi taas kulkea.

Suihkun jälkeen iltavoltalle. Tavernoja ei näytä olevan kovin paljon. Sataman luota löytyy kiva paikallinen taverna. Päivän ruokana on kanaa, herkkusienikastiketta ja riisiä. Maalaissalaatti siihen vielä kaveriksi, niin taas jaksaa. Oikein maukasta.

Pe 10.09.

Aamupäivällä kävelyä kaupungilla ja huoneen luovutus. Sitten Isthmosiin bussiasemalle ja liput Patraan.

Rannekello tekee tenän ja lakkaa toimimasta, sekunti viisari on irronnut. Se joutaa siis roskiin. Onpahan jotakin järkevää ostettavaa Patrasta, kun matkassa olevat lentolaukut ovat jo nyt aivan turvoksissa. (Isot laukut jäivät odottamaan Ateenaan).

Bussi on pikavuoro ja ensimmäinen pysähdys on Egiran kohdalla. Egiossa bussi menee jo kylään saakka. Rion kohdalla vastaan tulee uusi mantereen ja Peloponnesoksen yhdistävä pitkä hieno silta.

Parin tunnin bussimatka on takana ja bussiasema on sataman tuntumassa, joten läheisestä lippumyymälästä ostetaan huomiselle klo 12.30. laivaliput Kefaloniaan. Lippumyymälän pitäjä neuvoo meille myös läheltä hyvän majapaikan, hotelli Galaxyn. Moderni ja siisti huone ilmastointeineen ja aamiaisineen. Ilmastointi tosin lakkaa toimimasta kesken kaiken.

Lounaaksi possupittat ja taas jaksaa jatkaa katselukierrosta. Tyypillinen Kreikkalaiskaupunki; pitkiä, pitkiä katuja ja tosi paljon tuuttailevia autoja pitkinä jonoina, välissä puikkelehtivine skoottereineen.

Hotellin edessä menevä kävelykatu on aivan täynnä nykyaikaisia caféita ja illalla aivan täynnä viikonlopun viettoa aloittavaa nuorisoa, meteli on melkoinen. Onneksi se ei kuulu huoneeseen. Siispä yksi yö Patrassa riittänee. Edullinen kello (20,-) löytyi kuitenkin iltavoltalta.

La 11.09.

Muutama kalastaja-alus lipuu Patran ja mantereen välisessä salmessa. Aamun sarastaessa tuntuu kuin kaikki lähiseudun pikkulinnut olisivat tulleet hotellin takana olevaan plataanipuuhun, sirkutus on valtava.

Lähialueiden viljelijät ovat tulleet myymään tuotteitaan markkinoille. Yksi Patran kaduista on suljettu liikenteeltä. Myyjiä on paljon ja tarjolla on jos jonkinlaisia vihanneksia, yrttejä ja hedelmiä.

Vettä alkaa sataa oikein ravakasti, juuri kun on luovutettava huone ja lähdettävä satamaan. Onneksi sateenvarjo on mukana, mutta silti kastuu jonkin verran. Sataman edustalla on laumoittain pakolaisia, jotka yrittävät salaa pyrkiä laivoihin meneviin rekkoihin.

Matka Kefalonian Samiin kestää reilut kolme tuntia. Kefalonia näyttää vuoristoiselta. Sami on melko pieni kylä, joten päätämme mennä bussilla saaren toiselle puolen (n 25 km) pääkaupunkiin Argostoliin. Matkalla näkyy hienoja vuoristomaisemia bussin kiemurrellessa serpentiiniteitä. Sypressimetsiäkin on paljon ja saari vaikuttaa muutenkin vehreältä.

Linja-autoasemalla kysymme kahvion myyjältä, tietäisikö hän neuvoa meille kohtuuhintaista hotellia. Tietää toki, kun kysyy kaverilta. Rantakatua kilometrin verran keskustaan ja sieltä löytyy Mouikis-hotelli;, parvekkeelta pilkottaa meri, on ilmastointi, jääkaappi ja vedenkeitinkin. Aamiainenkin sisältyy 55,- hintaan. Päätämme varata huoneen heti kolmeksi yöksi.

Argostoli vaikuttaa siistiltä kaupungilta ja on hyvin hoidetun oloinen. Lähes koko rantakadun mitalta on palmuja. Upean näköistä.

Marketista hiukan ostoksia ja Pistariassa syödään gyros-annokset Mythoksen kera.

Lauantai-iltana on paljon ihmisiä voltaamassa keskustan kävelykadulla. Suurin osa liikkeistäkin on auki ilta myöhään. Hotellilla tulee keitettyä kahvit ja samalla täytyy maistaa aiemmin ostettua paikallista halvapiirakkaa, joka onkin herkullista. Täytyyköhän ostaa myös kotiin viemisiksi.

Viikko 2:

Su 12.09.

Aamiaisen jälkeen lähdetään ’pienelle’ kävelylle. Ensin katsastetaan satama, jonne parhaillaan saapuu suuri risteilyalus. Vähän matkan päässä on pienvenesatama.

Päätämme kävellä Argostolin niemen ympäri. Ensin merenrantatietä pitkin pinjametsiköitten läpi niemen kärkeen ja vastaan tulee Kataforthresin vesiratas. Viereisen tavernan pöydästä on upea näkymä lahden toiselle puolen Lixourin kaupunkiin.

Muutama kilometri eteenpäin ja tien vieressä on Oskarin ravintola, jossa olisi myös kansantanssiesityksiä iltaisin. Harmi, ettei ole ilta. Lassin päätielle saavuttaessa on iso marketti, josta ostetaan välipalaksi jääteetä ja patonki. ’Pieni’ kävely kesti hiukan aikaa, kello on jo puoli kaksi.

Kaupungissa on kolme pientä autovuokraamoa, joista yksi on tänään suljettu. Toisissakin kaikki autot on jo varattu, joten huomiseksi aiotun autoretken tilalle täytyy suunnitella jotain muuta; ehkäpä bussilla jonnekin.

Illalla ruokailu sataman tavernassa. Tällä kertaa horiatiki, kanasouvlaki ja moussaka. Tavernasta on kiva katsella öistä merta ja sataman purjeveneitä. Illan päätteeksi kierros kaupungin kahviloissa testaamassa Metaxan hintaa. 3,50 – 5,- näyttää maksavan.

Ma 13.09.

Aamu kahdeksalta postimerkkien ostoon ja kortit postiin. Pieni kävely kaupungilla ja sitten bussiasemalle.

Ensimmäinen Samiin menevä bussi kiertäisi Fiskardon kautta, joten päätämme odottaa tunnin päästä lähtevää autoa. Tällä välin kerkeää käydä kävelyllä aallonmurtajalla/kävelysillalla

Bussi vie matkalaiset Samin pääkadulle, jonka varrella on paljon tavernoita ja kauppaliikkeitä, ihmisiäkin näyttää kulkevan aika paljon.

Tarkoituksena on käydä tutustumassa Melissanin luolajärveen, jonne matkaa on Samista nelisen kilometriä. Otetaan taksi, koska täytyy ehtiä jo puolentoista tunnin päästä lähtevään paluubussiin.

Rantamaisemien halki ja pienen mäen päälle ja ollaan järven suuaukon luona. Portaat alas ja tunnelikäytävää pitkin pienelle järvelle, jota reunustaa tippukivet ja ylhäältä näkyy taivas vain muutaman kymmenen metrin aukosta.

Järvellä oleva vene vie luolan sisään kapeaa kanavaa pitkin. Luola on pieni, mutta katto korkealla. Tippukivistä loiskahtelee alas vesipisaroita. Aivan upea luonnonmuodostelma, jonka paikalliset ovat hyödyntäneet 7,- €:n pääsymaksulla.

Takaisin Samiin ja sieltä bussilla Argostoliin. Leipomosta patonkia huikopalaksi.

Pienen lepotuokion jälkeen lähdemme lautalla salmen yli Lixouriin. Keskusaukiolla tapaamme matkamessuilta tutun Sanna Rantasen, joka on asunut täällä jo useita vuosia miehensä kanssa. Hän kertoo saaresta ja sen nykymenosta. Kreikan saarten kuntajako muuttuu siten, että kustakin saaresta tulee oma kuntansa. Kreeta on sen verran iso, että sinne tulee kolme kuntaa.

Illan jo pimettyä Aino-lautta vie meidät takaisin Argostoliin. Sitten vielä syömään pitta-gyrosit iltapalaksi.

Ti 14.09.

Aamulla käydään ostamassa laivaliput Zakynthosin saarelle. Laiva lähtee Pessadasta 17.30, joten aikaa jää vielä kierrellä Argostolissa.

Huoneen luovutus puolen päivän aikaan ja sitten tutustumaan läheiseen kirkkoon. Komea kirkko sisältä. Tuohus palamaan. Seuraavaksi annos historiaa Argeologisessa museossa.

Kevyelle liikenteelle on rakennettu betoninen siltatie, joka vie monumentin ohi lahden toiselle puolelle. Siellä käydään Brittiläisellä hautausmaalla. Vähän matkan päässä on kirkko ja paikallinen hautausmaa, joka onkin laajalla alueella.

Taksilla Pessadan kylään ja sieltä Angela-autolautta kuljettaa täyden lastin ihmisiä ja autoja Ag. Nikolaoksen pikkusatamaan Zakhyntosille. Matka kestää n. 1½h.

Yhtään paikallisbussia tai taksia ei näy satamassa, joten kysytään kioskilta taksin puhelinnumero ja tilataan.

Matka Zakhyntosin kaupunkiin menee mutkaisia maisemateitä pitkin (n. 30 km). Kuljettaja vie meidät Yria-hotellille, joka onkin ihan hyvä ja kohtuuhintainen. Huone on ylimmässä kerroksessa. Parvekkeelta näkyy merelle ja vuorille. Bougainvillea kiipeää parvekkeen reunan vierelle saakka ja kukkii komeasti. Hienot maisemat!

Aukion luon tavernassa ruuaksi tsatsikia, saganki, smyrnalaiset lihapyörykät ja sitruunakanaa. Retsinaa ja iso pullo vettä kyytipojaksi. Kyllä taas kelpaa!

Ke 15.09.

Aamupalan jälkeen tutustumaan Zakynthosin kaupunkiin. Pitkän rantakadun varrella on paljon tavernoja, kahviloita, kioskeja ja kaikenlaisia kauppoja.

Satamaan saapuu juuri iso laiva ja kun autoja alkaa tulla aluksesta ulos, liikennepoliisi hyppää tielle liikennettä ohjaamaan. Hän joutuukin huitomaan oikein työkseen… ja pilli viheltää.

Rantakadun suuntaisesti kulkee liikenteeltä suljettu ostoskatu, sen varrelta löytää muotia, kahviloita, turistikauppoja ja kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Lounaaksi nakkisoppaa ja patonkia. Aurinko paistaa ja lämmintä on +31 oC. Onneksi hotellissa on ilmastointi.

Kaupungin takana kukkulalla on Zakhyntosin linnoitus, jonne täytyy päästä. Siispä pullo sitruunateetä ja kamera mukaan ja menoksi. Matkalla on pari kirkkoa. Harmi, etteivät ole nyt auki.

Muutaman kilometrin kapuaminen suht. jyrkkää, mutta hyväkuntoista pikkutietä. Ylöspäin mentäessä maisemat sen kun paranee ja ylhäätä on huikeat näkymät yli kaupungin.

Linnoitusalueelle on 3,- pääsymaksu. Siellä on paljon pikkukirkkojen, parakkien ym. raunioita. On ruutivarastot, vankilat ja bastionit. Laaja alue ja paljon nähtävää.

Illalla käynti autovuokraamossa. Pikkuauton hinta on 30,-/päivä + vakuutus +++ ym. (voi tulla aamulla suoraan ilman varausta, joten mietitään)

Laivalippupisteen tyttö kertoo meille risteilyistä ja muista menovinkeistä ja antaa saaren kartan ja neuvoo bussiaseman sijainnin.

Käynti kaupungin laidalla bussiasemalla ei tuota tulosta aikataulujen suhteen. Paikka on jo suljettu, eikä mitään aikatauluja ole laitettu näkyville. Katsotaan tilanne aamulla, mennäänkö jonnekin, vai onko ’biitsipäivä’.

Päivällinen Zolomou-aukion Zizi-tavernassa; Kreikkalaista salaattia, sagangia, kesäkurpitsapalleroita ja juusto-pekonikuorrutettuja leipäviipaleita. Nam.

Tavernan pitäjä kertoo meille, että polttoaineiden saannissa on ongelmia. Pääsevätköhän kaikki laivat liikennöimään ym. Taas lakkoillaan!

To 16.09.

Päätetään jättää autoilu väliin ja lähdetään aamupalan jälkeen bussiasemalle. Montaa vaihtoehtoa ei ole bussien suhteen. Seuraava lähtee Alykesin kylään, joten ostamme liput siihen. Vaikka ollaankin saaren keskusasemalla, bussi on myöhässä kymmenen minuuttia, tyypillistä!

Maalaismaisemien ja oliivilehtojen kautta saavumme Alykesin rantakylään.

Oluet tavernassa ja sitten uimaan. Vesi onkin mukavan lämmintä. Tämä onkin koko reissun ensimmäinen rantapäivä.

Pe 17.09.

Hotellissa on ilmainen netti käytössä, joten tulee laitettua muutama viesti tutuille.

Sitten bussiasemalta lippu Laganasiin. Bussi kulkee kylien kautta rannikolle ja pysähtyy muutamassa paikassa, mutta kun ei huomannut kysyä, missä on jäätävä pois, niin tunnin ajelun jälkeen ollaan taas Zakynthosin kaupungin bussiasemalla. Näinkin voi käydä, mutta tulipahan käytyä ajellulla ja katseltua maisemia.

La 18.09.

Aamupalan jälkeen muutama sähköposti hotellin koneella. Lyhyt kävely kaupungilla ja huoneen luovutus. Sitten satamaan ja klo 14.00 Dionysos Solomos-laivalla Peloponnesokselle Killiniin.

Viikko 3:

Su 19.09.

Aamulla käydään tarkastamassa aikatauluja rautatie- ja linja-autoasemalla. Päätetään käydä päivällä Olympian kylässä. Juna lähtisi klo 14.00.

Juna lähteekin, mutta ajaa Koutakolon satamaan, pysähtyy siellä ja palaa Pirgosiin! Joten ei kun bussiasemalle ja seuraavalla bussilla Olympiaan. Matka kestää puoli tuntia.

Pääsymaksu vanhan Olympian raunioille on 6,-.

Vaikuttava paikka! Vanhalla stadionillakin on vielä marmoriset lähtötelineet paikoillaan. Olympiatulen sytyttämispaikka kentän reunalla tulee myös tutkittua tarkkaan.

Illan hämärtyessä Frappé ja Metaxa Olympian tavernassa ison plataanipuun katveessa. Paikalliset katsovat isosta tv:stä jalkapallo-ottelua ja meteli on valtaisa, kun oma joukkue tekee maalin.

Ma 20.09.

Aamukymmeneltä lähtee bussi kohti Peloponnesoksen etelärannikolla olevaa Kalamatan kaupunkia. Hyvä ilmastoitu bussi ajelee rantatietä Kiprisiaan ja suuntaa sieltä sisämaahan. Kopanakin ja Thourian kautta tullaan Kalamataan. Matka kesti kaksi tuntia.

Tarkoitus on jatkaa Spartaan ja seuraavan bussin lähtöön on aikaa pari tuntia, joten ehtii hiukan kävellä myös Kalamatassa. Päivä on kuuma ja vanha t-paita hikinen, joten on hyvä syy ostaa uusi ja heittää vanha pois. Basaarin myyjä olisi sinnikkäästi halunnut pakata vanhan paidan pussiin ja mukaan, mutta sinne se jäi Kalamatan roskikseen.

Spartaan menevä tie onkin vuoristotietä ja tosi mutkaista. Sisämaahan päästyä maisema on karua ja upeaa. Bussi jättää porukan Artemissian pikkukylään. Parinkymmenen minuutin odottelun jälkeen Spartasta päin tulee bussi, joka hakee matkustajat ja kuljettaa Spartaan.

Bussi bysähtyy Spartan keskustassa, joten jäädään pois kyydistä. Bussiasema olisikin ollut kilometrin päässä ulkona keskustasta.

Lakounia-hotelli löytyy pienen kiertelyn jälkeen ja sieltä kattohuoneisto. Jälleen hienot maisemat

Pienen huokaisun jälkeen jälleen liikkeelle ja tutustumaan Spartaan, joka vaikuttaa kohtuullisen isolta kaupungilta.

Vanhan Spartan raunioille on keskustasta hyvät opasteet, joten se löytyy helposti. Oliivipuitten katveessa on rauniomuureja, talojen perustuksia, pilarin tynkiä ja vanha teatteri.

Lämmin päivä on takana. Illalla kahdeksan aikaankin keskusaukion lämpömittari näyttää +28 oC

Ti 21.09.

Hotellilla on oikein tukeva aamiainen sämpylöineen, nakkeineen, pekonineen, kokkeleineen ja jopa tomaattia on tarjolla.

Amupäivän aikaan huone pois ja bussiasemalle. Seuraavaksi on tarkoitus päästä Nafplioniin. Suoraa yhteyttä ei ole joten bussi kuljettaa matkalaiset ensin Tripoliin. Siellä jää aikaa kolme tuntia katsella kaupunkia ennen jatkoyhteyden lähtemistä.

Melko sokkeloinen iso ja meluisa kaupunki. Keskustassa pari pyörää aukiota ja suuri kirkko komeine ikoneineen ja kattokruunuineen.

klo 14.05 lähtee bussi Nafplioniin. Ensin ajetaan alavaa laaksotietä ja sitten noustaan mutkitellen karuun vuoristomaisemaan. Puolimatkassa vuoriston rinteellä on Achaladogabosin kylä. Pitkä bussi ei mahdu kääntymään kylän keskustaan vaan ajetaan kylän ohi ja käännytään levennetyssä kohdassa takaisin päin. Sitten mennään muureja ja talon seiniä viistäen ja puun oksat rapisten kylän keskustan pysäkille. Käännös ja takaisin Nafplioniin päin.

Nafplionin kaupunki näyttää komealta pikkukatuineen ja kujineen. Hetken käveltyä löytyy Hotel Acropol. Ei mikään luxus kämppä, mutta kohtalainen ilmastoitu huone neljällä kympillä. Sijainti on hyvä kävelykadun ja palmujen reunustaman rantakadun välissä.

Kaupungin edustalla on Bourzin linnoitussaari joka täytyy tietenkin kuvata.

Lounaaksi (klo 17.00) gyros- ja souvlaki-pittat. Sää on edelleen aurinkoinen ja lämmin, suorastaan kuuma ilma + 29 oC.

Sitten ristiin rastiin Nafplionin katuja. Ranta on täynnä veneitä ja kalastaja-aluksia, rantatietä reunustavat palmut. Rannan puoleinen osa on pyhitetty lukuisille kahviloille ja pari seuraavaa poikkikatua keskustassa on suljettu liikenteeltä kävelykaduiksi. Niitten varrella on lukuisa määrä tavernoja, pikkuputiikkeja ja muotiliikkeitä. Bougainvilleat kukkivat ja kiipeilevät talojen seinustoilla. Komeaa!

Iltakävely kaupungilla ja hiukan ostoksia. Laukku varmaan repeää liitoksistaan, mutta oliivit on edullisia, joten täytyy ottaa kannettavaksi, samoin kookosmarsipaania ja oliivisaippuoita.

Aivan hotellimme luona on katutaverna. ’Kevyeksi’ iltaruuaksi horiatiki, kanasouvlaki ja isoja täytettyjä tomaatteja. Sitten ähkyen hotellille ja huoneessa iltakahvit ja Metaxat.

Parvekkeelta seurataan, kun vastapäisessä minimarketissa käy asiakkaita pitkin iltaa. Sieltä saa kaikenlaista pientä; ruokatarvikkeita, savukkeita, alkoholeja ym. Kauppias istuskelee välillä kaupan edessä viskilasi seuranaan. Kauan joudutaankin päivystämään sillä ihmisiä riittää koko ajan. Vasta 01.45 kauppa sulkeutuu. Mitenkähän onnistuisi meillä Suomessa!

Ke 22.09.

Aamupäivällä lähdetään kävellen Nafplionin linnalle, joka sijaitsee kaupungin vieressä korkean ja jyrkän vuoren päällä. Kiviportaita on valtavasti ja ne kiemurtelevat rinnettä ylös.

Klo 12.00 lähtee bussi, jolla mennään Korinttiin. Ympyrä sulkeutuu. Kaupungilla pieni kierros ja käynti kahvilassa Frapélla.

Seuraava bussi vie matkalaiset takaisin Ateenaan ja pysähtyy onneksi Metaxourhion aukiolla, lähellä Candia-hotellia, josta viimeisiksi lomaöiksi on varattu huone. Saadaankin tällä kertaa huone viidennestä kerroksesta. Parvekkeelta on hyvät näkymät Akropolille ja yli koko Ateenan.

To 23.09.

Aamupäivällä Metaxourhion metroasemalle, vuorokauden lippu 3,- eurolla ja Monastirkille. Ostoskierros Monastirakilla ja upeassa Plakassa tuottaa vajaan kassillisen kotiin viemisiä.

Huilaushetki hotellilla ja sitten metrolla Agios Antoniokseen, josta löytyy kirkko heti metroaseman viereltä. Paikallisessa marketissa elintarvikkeiden ja juomien hinnat ovat edullisempia, kuin ydinkeskustassa, joten kassi painaa taas!

Ruuaksi gyros-lautanen, horiatiki ja saganaki. Gyros-lihaa on lautasella hirmuinen läjä, joten ähky tulee.

Illalla Sintagma-aukiolle. Parlamenttitalon edustalle kadun reunaan on parin viikon poissaolon aikana ilmestynyt katettu koko aukion pituinen puinen katos. Viikon ajan siellä on kaikenlaisia esityksiä. Nyt oli soittajia paikalla. Harmi, ettei kuullut mitään kun pääkatu oli suljettu ja mielenosoituskulkue täytti Sintagmaa ympäröivät kadut ja poliisit vartioivat plexi-suojineet.

Kulkueen välistä päästiin kuitenkin pujahtamaan kaupungin puolelle ja Politi.co-kahvilaan ’pienelle’ Metaxalle ja iltakahville. Useimmat kaupat on jo suljettu, mutta jotakin viemisiä löytyy.

Pe 24.09.

Vuorokausilipussa on vielä aikaa jäljellä, joten metrolla Panepistimioulle. Sieltä kävellen Eioulin ostoskadulle, missä onkin melkoinen vilske. Edniki Andistasin aukiolla on puutarhamarkkinat ja aukion reunalla muinaisalue jossa on mm. vanha tienpätkä.

Hetken käveltyä ihmetellään ihmispaljoutta ja kameramiehiä erään katukahvilan ympärillä. Pääministeri Papandreu oli poikennut kahville, joten pitihän meidänkin saada kuva otettua.

Seuraavaksi Athinas-kadulle josta löytyy viemisiksi irtokarkkeja ja rautakaupasta kuparinen lampaankello. Kadun varrella on myös hedelmätori ja kaikenlaista lihatuotetta notkuva lihahalli. Kävellen Monastirakin suuntaan ja sieltä Sintagmalle postiin ostamaan merkki automaatista. Sitten Omonian kautta Metaxourhiolle ostamaan juustopiiras ja jäätelöä. Tulihan taas käveltyä!

Hetken lepotuokion jälkeen lähdetään jälleen ’pikku’ kävelylle. Ensin Pireus-kadulle ja vapaudenaukiolle, jossa on paljon puluja ja tummaihoisia; aika epämääräisen näköistä seutua. Sieltä kävllen Thisioon ja Akropolis-kukkulan ympäri.

Akropolis-museon eteen penkille on joku unohtanut valokuvanipun, jossa on hääkuvia, ym. Voi,voi!

Seuraavaksi Plakan kaduille ja sieltä hiukan ostoksia; kreikankielinen keittokirja, delfiini ja sytkärivalaisin tarttuu mukaan. Kourambiedes/hunajapikkuleipärasia tulee myös ostettua. Erään kujan varrella on upeasti valaistu viinimyymälä tynnyreineen ja pulloineen. Iltavalaistuksessa oleva Akropolis on mahtavan näköinen.

Monastirakin luona on Bairatakisein taverna; kurkku-tomaattisalaatti, kesäkurpitsapallerot, pastitsio ja moussaka. Huh. Sitten metroon ja yöpuulle.

La 25.09.

Aamulla sataa vettä oikein rankasti, onneksi sade loppuu aamupäivällä ja yhdeksältä voi jo lähteä metroilemaan.

Omonialta kävely Athinas katua pitkin Monastirakille ja vielä hiukan tuliaisostoksia. Sitten alkaa taas sataa joten joutaakin lähteä takaisin hotellille ja pakkaamaan viimeiset ostokset matkalaukkuihin. Huoneen luovutus on puolilta päivin.

Lento Suomeen lähtee iltayhdeksältä, joten on vielä hyvää aikaa kierrellä Ateenan katuja. Parlamenttitalon edustalla päivystää jälleen poliisipartio plexeineen olisiko mielenosoitus tiedossa. Athinas-kadun varrelle on kerääntynyt valtava pululauma leivänmurujen toivossa. Lounaaksi Kreikkalaista salaattia ja pittagyros ja sitten hotellille.