Omatoimimatkalla Kreikassa

 

Tämä matkakertomus on kirjoitettu vaihtelevissa oloissa; tukevan tai vähemmän tukevan pöydän ääressä, junassa, bussissa, hotellin kitisevän joustinpatjan päällä tai huojuvassa parvekepöydässä. Kaikkialla kun ei sattunut olemaan tasaista suurta oliivipuista kirjoituspöytää alustaksi!

Etukäteen olen kuulut paljon kehuja Meteorasta, se on nähtävä. Tälle kolmen viikon matkalle täytyy sovittaa myös muutamia Kreikan saaria! Siispä otamme pelkät lennot Ateenaan!

Edessä on iltalento, joten varaamme netin kautta etukäteen majapaikan Ateenasta muutamaksi yöksi.

La 26.9.2009

Lähdemme Blue 1:n lennolla klo 16.30 kohti Ateenaa. Koneessa on toista sataa ihmistä, joten aivan täyttä ei ole. Laskeudumme klo 20.00 El. Venizelosin kentälle Ateenaan. Taksi alle ja suunta kohti etukäteen varattua Austria-hotellia.

Taksikuski ajaa melkoista vauhtia (150 km/h 70:n alueella) autojonossa puikkelehtien. – Siispä herääminen lomatodellisuuteen kaikkia sääntöjä noudattavan Suomen jälkeen; ollaan Kreikassa!

Hotelli vaikuttaa ihan hyvältä ja parvekkeelta on suora näkymä valaistulle Akropolis -kukkulalle!

Iltakävelylle vanhaan kaupunkiin Plakaan. Sää on lämmin Suomeen verrattuna, joten ilman takkiakin tarkenee. Paljon, siis todella paljon mielenkiintoisia pieniä puoteja turistikauppojen lomassa. Näköjään kaikkea maan ja taivaan väliltä on tarjolla.

Päivän päätteeksi Horiatiki-salaatti, Pitta Gyrokset ja pari olutta. Hienoa istahtaa nautiskelemaan ihmisvilinästä ympärillä ja omasta joutilaasta olotilasta lämpimässä illassa.

Su 27.9. Ateenassa

Aamupalan (kreikkalaiseksi ihan runsaan) jälkeen tutustumme paikalliseen metroon. Suuntana Larissan asema, josta ostetaan tiistaiksi junaliput Kalambakaan Meteorassa käyntiä varten.

Metrolla takaisin keskustaan ja tutustumaan Ateenan keskustaan. Samalla tulee varattua myös poislähtöä ajatellen hotellihuone Carolina-hotellista Monastiraki-aukion lähettyviltä. Sinne voi myös jättää isomman matkalaukun kolmen viikon kierroksen ajaksi odottelemaan kotiinlähtöä.

Akropolis-museo oli tarkoitus nähdä, mutta sinne on niin pitkät jonot että se saa jäädä poislähtöä edeltäviin päiviin.

Metro on oivallinen ja nopea kulkuväline Ateenassa, joten useammankin aseman ympäristö tulee nähtyä. Metroajeluilla meneekin iltaan saakka ja iltaruokailu menee lähemmäs puolta kahtatoista. Kaupungilla on varsin hiljaista. Kesäkurpitsapyörykät, Saganaki-pannujuusto ja Moussaka maistuvat!

Ma 28.9. Pireuksessa

Aamupalan jälkeen Pireukseen. Metron automaatilla huomataan, että kannattaakin ostaa vuorokausilippu, joka on vain 3,- €, joten sitä voi käyttää huomennakin.

Kauppahalli on mielenkiintoinen kaikenlaisine tavaroineen.

Pireuksen satama näyttää olevan oikea laivojen paratiisi; laivoja tulee ja lähtee jatkuvasti. Satamakadulta alkaa kuulua moottorien pärinää, siellä näyttää olevan jokin kaksipyöräisten mielenosoitus.

Kirkon portaiden juurelta löytyy kiva kafenio; siispä ouzolle ja oluelle. Eikä maksa paljon!

Illansuussa metroilemaan ja matkalaukku hotelli -Caroliinaan. Sitten nukkumaan ja odottelemaan huomista junamatkaa.

Ti 29.9 Junalla Kalambakaan

Metro kiidättää meidät Ateenan keskustasta Larissan rautatieasemalle aamuvarhaisella.

Railakkaasti graffiteilla maalatut Kalambakaan menevät junan vaunut odottavat asemalla.

Pienen taistelun ja konduktöörin avustuksella saadaan omat paikat käyttöön niille linnoittautuneilta henkilöiltä. Sinänsä sama minne olisi istunut, mutta kun juna on jo nyt aika täynnä, niin eipä tule ongelmia ja saa istua myös loppumatkasta.

Viiden tunnin matkan aikana ehtii nähdä paljon upeita maisemia; tarjolla on vuoristoa, aukeita viljapeltoja sekä puuvillaviljelmiä. (Ehtii myös kirjoitella tätä juttua harvinaisen tärisevässä junassa)

Kalamba on iltapäivällä varsin hiljainen paikka. Pienen etsiskelyn jälkeen löytyy huone kohtuuhintaan keskustan sivukadun varrelta.

Katse vasempaan parvekkeelta ja siellä ne ovat: Meteoran vuoret. Upea näky!

Ke 30.9. Meteoraan

Aamuyhdeksän bussi vie matkailijat Meteoran suuren luostarin (Megalo Metheoru) lähettyville. Sokeritoppavuoret ovat aivan upeat aamupäivän auringossa!

Muutama sata kivirappusta alas rotkon pohjalle ja toinen mokoma vastarinnettä ylöspäin Meteoran suureen luostariin. Luostari ja siihen liittyvät asumukset vanhoine esineineen ovat todella mielenkiintoisia. Aivan yllätti, miten paljon käyttöesineitä puusta on saatu ennen tehtyä.

Meteoran rinteet nousevat useiden satojen metrien korkeuteen. Leveys ja pituus voidaan kuitenkin laskea kymmenissä metreissä.

Matka bussilla ei vaikuttanut kovin pitkältä, joten paluumatka taittuu jalkaisin. Se viekin sitten 1½ tuntia mutta onneksi matkalla on boysenmarjapensaita joista saa matkaevästä.

Matkan varrella on useita luostareita ja erääseen pääsisi köysirataa pitkin, mutta jätetään jotakin seuraavaankin kertaan.

Iltapäivällä viimeiset katsaukset Meteoran vuorille ja Kalambakaan. Huoneen luovutus ja suuntana rannikkokaupunki Volos, jonne bussi vie meidät Trikalan ja Karditsan kautta.

(Busseissa on muuten edelleenkin rahastajat, jotka huolehtivat, että matkustaja ensinnäkin maksavat ja toiseksi pääsevät oikeaan paikkaan, eivätkä jää väärälle pysäkille, kuten meille meinasi käydä Trikalassa. Olimme jäämässä jo keskustaan, vaikka bussiasema olikin pari kilometriä keskustan ulkopuolella).

Volokseen tultuamme kävelemme bussiasemalta satamaan etsimään majapaikkaa, koska tarkoituksena on lähteä saarikierrokselle seuraavana päivänä. Sopiva hotelli löytyykin aivan sataman tuntumasta.

Volos on suuri, mutta siisti ja vaikka asukkaita on yli 140 000, yllättävän rauhallinen kaupunki.

Rantapuiston vieressä on upeasti valaistu kirkko.

To 1.10. aamu

Pieni kävely rauhallisessa Voloksen leudossa syysilmassa. Keskuskirkossa on aamumessu, joka täytyy käydä kuuntelemassa. Muutama postikortti matkamuistoksi kioskilta ja sitten katamaraani Flyingcat 6 vie matkaajat kohti Skiathosin saarta.

To 1.10. Skiathos

Katamaraani vie matkailijat Skiathosin satamaan. Syksyllä löytyy majapaikka helposti, myös satamassa on vielä huoneistojen tarjoajia. Siispä hiukan rinnettä ylös ja huone löytyy upealta merinäköalapaikalta, ”Rooms to let Georgina”.

Onneksi jalat ovat kunnossa, sillä täällä on portaita joka suuntaan. Skiathosin sataman ympäristön ja keskustan kadut sentään ovat portaattomia. Parilla ostoskadulla on tarjontaa vaikka kuinka paljon. Hinnat ovat edullisia, etenkin vaatteissa, ja valikoima on taatusti paikallisella maulla valittu!

Hotellilta muutamat portaikot ylös ja löytyy kaunis pikkukirkko. Kirkon tasanteelta on upea näkymä yli kaupungin.

Pe 2.10.

Skiathosin saarella on ainoastaan yksi bussilinja: kaupunki – Koukounares. Sehän täytyy testata! Matka kestää puoli tuntia ja hinta on 1,80.

Bussi ajelee mutkaista rannikkotietä Kanapitsan kylän ohi lounaiseen Koukounariesin uimarannan luo. Siispä mereen ja uimaan! Rannan vieressä on vanha venesatama, jonka pohjassa näkyy muutama uponnut hylätty vene.

Pienen siestan ja välipalan jälkeen lähdemme kävelemään rantatietä kohti kaupunkia ja bussi tuleekin sopivasti erään pysäkin kohdalla ja sillä jatkamme takaisin Skiathosin kaupunkiin. Illalla käydään vanhan sataman ’hienosto’ –kahvilassa, jossa Ouzo-lasillinenkin maksaa 4 €. Arvokasta paikallisittainkin, mutta hienolla paikalla.

 La 3.10.

Tarkoitus oli päästä myös Skopelosille ja Alonissokselle, mutta lautat eivät kuljekaan näin syksyllä. Siispä kantosiipialus kuljettaa matkailijat Agios Konstantinosiin, josta menemme bussilla Ateenaan ja metrolla Piruksen satamaan.

Pireuksessa jää muutama tunti aikaa ja kaveriksemme tulee kulkukoira, joka seuraa pitkän tovin matkaamme pitkin kaupunkia.

Matka Syrokselle kestää kolme ja puoli tuntia. Laivan lähestyessä saarta Ermopoulis esittäytyy  komeassa iltavalaistuksessaan. Sää on edelleen lämmin ja selkeä.

Su 4.10. Syros

Käynti Komisin kirkossa, jossa on El Gregon maalaus. Aamumessu on meneillään, joten paremmin ei maalausta ehdi katsella. Kierros keskustassa jatkuu ja Metamorfosin kirkossa on menossa hautajaiset, valtavan kokoisine seppeleineen ja liljoineen.

Iltapäivällä bussilla Finikasiin ja sieltä patikoimaan etelärannikkoa pitkin. Uimatauko Megas Gialosissa. Täytyy tyytyä lounaaksi pariin suklaasarveen, kun paikan ainoa taverna on kiinni.

Päätämme tällä kertaa kävellä koko matkan kaupunkiin ja ihailla maisemia oikein kunnolla. Megas Jalósiin ja sieltä Varin kautta Ermopoulisiin. Matkaa kertyy n. 20 km. Käveltyä tuli, mutta tulipa nähtyä koko eteläinen Syros karuine maisemineen!

Jalat saavat illalla lisää kyytiä, kun kavutaan ylös Anastarin kirkolle, 495 porrasaskelmaa ja upeat näkymät yli Syroksen kaupungin. Kannatti kavuta! Aamuksi liput Parokseen menevälle aulkselle.

Ma 5.10. Paros

Aamulla yhdeksän aikaan laiva tuo matkailijat Paroksen satamaan. Lähdemme tällä kertaa satamassa olevan huoneentarjoajan mukaan ja valinta onkin oivallinen, koska saamme edullisen huoneen, jossa on reilun kokoinen parveke ja kahviakin on tarjolla ilmaiseksi koko ajan.Vieressä on kirkko, jonka kellot kuuluvat kaikkialle.

Paroksella on upeita pikkukujia. Parhaat valkoiset seinät, siniset ovet ja ikkunanpuitteet koko Kreikassa. Koko kaupunki on sinivalkoinen! Täällä on myös todella paljon pikkukirkkoja ja kappeleita, jotka ovat avoinna myös siestan aikaan.

Alkuillasta puhelu Suomeen; +4 oC, sateista ja tuulista. Täällä + 25 oC ja aurinkoista.

Illalla käynti Ekatontapilianin (100:n oven) kirkossa, josta ostetaan muistoksi ikoniin ripustettavat parannus-rukouslaatat. Jarmo ripustaa yhden jalankuvan kirkon ikoniin suonikohjujen parantumisen toivossa, mutta eipä ole vielä tepsinyt.

Aukion laidalta löytyy kiva taverna. Maalaismakkarat ovat aitoja; hyvin maustettuja ja rasvapalleroita täynnä, mutta maukkaita.

Ti 6.10. Antiparos

Aamulla bussiasemalle ja parinkymmenen

minuutin matka Poundaan, josta lautalla salmen yli Antiparoksen saarelle.

Samannimisessä saaren pääkaupungissa on Paroslaiseen tyyliin sinivalkoista. Kansallismuseoon on ilmainen sisäänpääsy ja siellä on muutama kopio saaren kaivausten löydöksistä ja pikkupatsaita. Museonhoitaja antaa mukaan myös Antiparos-kirjasen. Museon vieressä on muinainen pieni linna.

Sitten matkaajat päättävät lähteä tutustumaan Antiparoksen luolaan. Bussi lähtisi vasta parin tunnin päästä, joten päätetään kävellä koko yhdeksän kilometrin matkan luolalle.

Matkalla on upeita hiekkarantoja ja karua vuoristomaisemaa, sekä paljon tuulimyllyjä ja pikkukirkkoja. Loppumatka onkin aika jyrkkää ylämäkeä ja tietenkin kova vastatuuli. Bussi tuli juuri luolan luo ja lähtisi kuulemma viidentoista minuutin päästä.

Luola on todella hieno kokemus mahtavine tippukivipilareineen. Kapuaminen valaistuja luolaportaita pitkin temppelitasanteelle, jonka eräässä tippukivessä on kaiverrus: ”Täällä luoja itse juhli keskellä yötä 1673.”

Kapuaminen luolan portaita ylös ja ulkona vilkaisu parkkipaikalle; bussi on lähtenyt jo, vaikka aikaa olisi ollut muutama minuutti! Seuraava lähtisi 2½ tunnin päästä, joten sama rumba uudelleen ja kävellen takaisin kaupunkiin. Onneksi maisemat korvaavat vaivan!

Loppumatkasta loppuu jo vesikin, koska matkalla ei ole yhtään kioskia eikä tavernaa. Onneksi pari kilometsiä ennen kaupunkia on huoltoasema ja kävelijät saavat juotavaa.

Ennen lautalle menoa pientä purtavaa  Antiparoksella ja Poundassa maistuukin kunnon Kreikkalainen salaatti ja olut. Iho hehkuu punaisena aurinkoisen ja tuulisen reissun jäljiltä.

Illalla taitaa löytyä myös saariston tähän mennessä paras Pitta Gyros, paljon täytettä, paljon lihaa sisällä ja hyvän makuinen.

Ke 7.10. Naoussa ja matka Kreetalle

Aamulla bussilla Paroksen pohjoisosan Naousssan kylään. Kalastajat oikovat satamassa verkkojaan ja kaupungin pienessä kirkossa on messu meneillään.

Kissa istuskelee kalatavernan ikkunalla. Haaveilee varmaankin Pietarin kalansaaliista!

Puolen päivän aikaan lähdemme Blue strar Parosilla kohti Santoriinia. Matkalla pysähdys Naksoksella ja Iosilla.

Santoriinilla jää aikaa vain kolme tuntia odotella Kreetan laivaa, joten ei viitsi lähteä Firaan.

On siis hyvää aikaa nautiskella ateriaksi kreikkalaista salaattia ja viiniä.

Illan pimetessä ollaankin Heraklionissa Kreetalla. Majapaikaksi löytyy Pasiphae-hotelli paikallisen taksikuskin suosittelemana. Hyvä valinta! Pieni iltakävely ja retsinan osto, sitten nukkumaan.

To 8.10. Rethymnon

Aamubussi kuljettaa matkaajat Rethymnoniin. Jason hotelli on jo suljettu talvikaudeksi, mutta rantakadulta löytyy huone upealla merinäköalalla, näkymä myös Fortezzan raunioille.

Tuttavamme Longan Mirja ja Matti sekä Pipsa ja Uskin Pirjo ovat myös Kreetalla, joten Käymme tervehtimässä heitä Ilios-hotellilla. Parikin sanaa tulee vaihdettua matkan kuulumisista!

Iltapäivän kävelyreissulla tulee ostettua Kreikkalaisen poliisin paidat ja hiukan yrttejä.

Sitten ruokailemaan vanhan kaupungin Loggia-tavernaan; Kreikkalaista salaattia, saganakia ja Stifado-lihapataa. Herkullista ja olipa isot annokset!  Vanhan kaupungin kautta kohti hotellia ja iltakahvit ja Metaxat rantakadulla.

Pe 9.10. Autoilua Kreetalla

Aamulla vuokra-auto alle ja kohti Kalamakia, josta otamme mukaan Peten ja Hannan.

Pysähdymme Gouniasin luostariin, jonka kattokruunut loistavat upeina, myös ikoneja on paljon.

Matka jatkuu Kreetan läntistä rannikkoa pitkin ja tie nousee pikku hiljaa vuoriston viertä pitkin kiemurrellen. Pysähdyspaikalta löytyy kaikenlaista; lasten syntymälaatoista vuohen sorkkiin! Kahvitaukopaikka Kreetan länsirannan vuorenrinteellä on sentään suhteellisen siisti ja hyvällä paikalla vuoren rinteessä.

Elafonisin kahluurannalle tultaessa huomataan, että toinen auton eturenkaista on tyhjä. Matti vaihtaa renkaan ja taas voidaan jatkaa lomailua turkoosin meren äärellä, vuorten siintäessä uljaina taustalla. Komea paikka!

Matka jatkuu soraista ja pomppuista pikkutietä. (kyydissä olijat haluaisivat kääntyä takaisin ja puristavat penkkejään auton kivutessa kohti Kreetan lounaista vuoristoa).

Sklavoupulon jälkeen tie on jälleen päällystetty mutta tiellä olevat vuohet pysäyttävät matkanteon hetkeksi.

Etelärannikolle päästyämme on kasvihuoneita paljon. Tomaatti näyttää olevan kova sana!

Paleohora on mukava niemessä sijaitseva kylä Läntisen Kreetan etelärannikolla. Ruokailun ja kävelykierroksen jälkeen matka jatkuu kohti pohjoisrannikkoa.

Malemen kylässä käymme tutustumassa Saksalaisten sotilaitten hautapaikkaan, jossa on 2000 sotilaan nimilaatat.

La 10.10.

Kävelylenkki aamupäivällä Rethymnonin vanhassa kaupungissa. Välipalaksi Pittagyros tuntemattoman sotilaan aukiolta ja Frimoundin lähteelle juomaan vettä.

Huoneen luovutus ja sitten käynti Mirjan huoneistossa, jossa Pipsa tarjoilee punaviiniä, jonka oli saanut lahjaksi hotellin johtajalta.

Illalla bussi vie matkaajat jälleen Iraklioniin, jossa on muutama tunti aikaa kierrellä kaupungilla ennen laivan lähtöä Pireukseen. Vanha kaupunki on mielenkiintoinen ja El Grego-aukiolla on myös käytävä. Minoan Linesin Festos – laiva vie matkaajat Pireukseen.

Su 11.10. Jälleen Ateenassa

Aamulla viiden jälkeen ollaan Pireuksessa. Kaupunki on tosi hiljainen ja kaikki paikat ovat kiinni. Siispä metrolla kohti Ateenaa. Kalithean jälkeen rata onkin remontissa, joten joudumme menemään bussilla loppumatkan.

Sitten vihdoinkin tutustumaan Akrpoilin uuteen museoon. Sisäänpääsymaksu on nyt juuri olleiden avajaisten jälkeen vain euro. Museo on mahtavan kokoinen ja useassa kerroksessa. Patsaita, ruukkuja ja muita Akropolin esineitä on esillä todella paljon.

Paluu alkulomalla varattuun Carolina-hotelliin, jossa iso matkalaukkukin odottelee. Saamme loppulomalle upean huoneen hotelliin ylimmästä kerroksesta, jossa on iso terassimainen parveke kasveineen ja näkymä Akropolille.

Illalla kävely Monastirakin lähettyvillä olevalle sivukujalle ja aterioimaan. Paistetut kesäkurpitsaviipaleet, salaatti ja vasikanpaisti maistuvat oikein hyvältä. Edellisen yön valvomisen takia ei jaksa kovin myöhään kukkua, vaan ajoissa yöpuulle. Iltakymmeneltä kuitenkin hälytinpilli huutaa Sintaghma-aukiolla yli puoli tuntia, joten se siitä nukkumisesta.

Ma 12.10. Lykavittosilla

Hotellin aamupala on yllättävän runsas, joten on hyvä syödä päivän reissua ajatellen.

Metroaseman lippuautomaatti reistailee ja antaakin toisen lipun ilmaiseksi, hyvä niin! Evangelismosin asemaalla pois metrosta ja kaapelivaunulla ylös Lykavittosin kukkulalle.

Muutamat portaat vielä ylös ja ollaan 278 m:n korkeudella. Valkoiseksi maalatun Agios Georgioksen kirkon tasanteelta on upeat näkymät kaikkialle laajana levittäytyvään Ateenaan.

Vuorella risteilee paljon pikkupolkuja. Kilpikonnakin paistattelee päivää erään polun varrella.

Ei uskoisi, että ollaan suurkaupungin keskellä, täällä on metsä keskellä kaupunkia!

Kukkulareissun jälkeen alkaakin jo olla nälkä. Syntagman ja Plakan välillä on kirkkoaukio, jonka luona Pitta Gyrosit maistuvat ja pulutkin saavat osansa.

Jälleen kaupungille kiertelemään ja sitten metroilemaan. Attikan kaupunginosa vaikuttaa perin kummalliselta. Kahvilan tarjoilija on humalassa, ouzot sentään saadaan. Muutama ohikulkija kävelee siksakkia aivan kuin huumepöllyssä. Ja pois…

Metrolla Ateenaan ja Plakassa maistuvat maan mainiot kesäkurpitsapallerot.

Ti 13.10. Ostoksia ja metroilua

Aamupäivällä lähdemme kävelylenkille ja etsimään kaupoista Giannis Plutrhosin uusinta levyä. Se löytyykin vanhan kaupungin Thission päässä olevasta levykaupasta. Mukaan tarttuu myös tanssi -dvd. Poliisi-paidat ja lippikset on myös ostettava!

Ostoskaduilta tulee ostettua myös oliivisaippuoita ja keraamisia tuikkulyhtyjä. Oivallisia viemisiä tai lahjoja jollekin.

Ostoskassi alkaa pikkuhiljaa täyttyä, mutta tuliaisjuomat ovat vielä ostamatta ja näyttä siltä, että keskustassa ne ovat kalliimpia. Joten metron daily-ticket käyttöön ja kohti Megalo Moussikia. Supermarket löytyy kun katselee paikallisten ihmisten kantamuksia.

Ouzo ja Metaxa on paljon edullisempaa, kuin keskustassa. Pari purkillista okraaa on myös ostettava. Päiväkahvit ja Metaxat katukahvilassa pistaasipähkinöitten kera ja sitten keskustaan.

Plakasta löytyy jälleen oivallinen ruokapaikka, jossa duo soittaa elävää musiikkia ja kanavartaat maistuvat.

Ke 14.10

Aamupäivällä lähdetään jälleen ostoskierrokselle. Monastirakin aukiolla on hedelmäkärryt banaaneineen ja rypälekasoineen. Ostoskaduilta löytyy jälleen kotiin viemisiä; vyö, pari liinaa ja kultasormus. Sivukadun kansallispukumyymälästä tarttuu mukaan kansantanssijan liivi.

Sitten jälleen metroilemaan. Victorian kaupunginosassa on paljon patsaita ja suuri Areos – puisto varjoisine penkkeineen.

Yölennon takia saatiin myöhästytettyä huoneen luovutusta. Läksiäiskävelyt tummuvassa Ateenan illassa. Nyt matkaajat ovatkin jo oppineet metron käytön, joten sillä lentoasemalle. Matkalaukkuun mahtuisi vielä muutakin, mutta lentoasemalta tulee ostettua vain pari Ouzo-pulloa.

Kone starttaa hiukan etuajassa ja on Suomessakin jo puoli tuntia aikataulusta edellä.

Vantaalla ulos terminaalista ja voi hitto miten kylmä!!!

 

* * * * * *

Omatoimimatkailusta:

Tämä matkakertomus on ensimmäinen kokemukseni omatoimilomasta Kreikassa, aiemmin on tullut varattua se tuttu ja turvallinen kahden viikon valmispaketti lentoineen ja majoituksineen. Tämä reissu kuitenkin opetti sen että enpä varaa tulevaisuudessa kuin pelkät lennot.

Toki jos Ateena on lentokohteena, voi olla fiksua varata etukäteen vaikkapa netin kautta majoitus mennessä ja lähtiessä pariksi kolmeksi yöksi, niin ei tarvitse laukkujen kanssa haahuilla etsimässä majapaikkaa. Jatkoyhteyksiä löytyy kyllä joka suuntaan..

Keväällä ja syksyllä kierrellessä näyttää majoitus löytyvän hyvinkin helposti ja tarjontaa on moneen makuun ja monen hintaista. Keskikesällä voi olla hiukan tiukempaa.

Myös jatkoyhteydet hoituvat yllättävän kätevästi. Varsinkin satamissa on useitakin matkamyymälöitä, jotka myyvät laiva-, juna- ja lentolippuja lähes kaikkialle. Eikä edes kreikankieltä tarvitse osata, näyttää vaikkapa kartalta minne haluaa mennä.

Laivat ja bussit ovat, etenkin pidemmillä matkoilla nykyisin varsin hyväkuntoisia ja edullisia.

Autonvuokrauskaan ei ole hankalaa ja autoillen näkee paikkoja kätevästi omaan tahtiin.

Siispä omatoimisesti Kreikkailemaan; eikä liikaa tavaraa laukkuun, lähes kaiken saa paikan päältä ja paljon muutakin!!

Mikko Piironen